Päädyin ravintola-alalle reiluksi 15 vuodeksi viinien viemänä. Viinit ja erityisesti niiden tuoksumaailma sekä viinin ja ruuan liitto, parhaiden matchien löytäminen, ovat olleet intohimojani alalla. Pääsin harjoittamaan osaamistani useiden lahjakkaiden kokkien kanssa ja temmeltämään viiniviidakossa kuin lapsi karkkikaupassa.

Harras toiveeni toteutui vihdoin 2013, kun pääsin toisella yrittämällä opiskelemaan viinimestariksi. Se tuntui lottovoitolta. Olihan se sitä. Uskomaton opettajamme inspiroi meitä työskentelemään ahkerasti ja oppimaan toinen toisiltamme. Opinnoissa minua auttoivat eniten kiinnostukseni tarinoihin, erityisherkkä nenä ja palava halu matkustaa viinien synnyinsijoille.

Viini, ajattelen sitä päivittäin, olen saanut jutella ja maistella sitä päivittäin työssäni. Tässä kohtaa tarvitsee varmaan tarkentaa ettei tämä tarkoita kohdallani päivittäistä humaltumista kuitenkaan. Jos näin olisi, olisin varmasti jo kuollut tuohon jumalaisen juoman yliannostukseen. Minulle viinissä ei ole kyse humalasta tai juomisesta. Se on puhdasta kauneutta ja nautintoa.

Mottoni on aina ollutkin jo pari kymppisestä.
”Love the wine you are with”

Eikö se sitten riitä, että saa kaiken aikaa olla ihan viinissä ja olla sommelier?

Viiniarvosteluja ja -blogeja sekä ammattilaisten että harrastelijoiden kirjoittamina on paljon. Blogissani en opeta viineistä – siihen on jo materiaalia riittämiin. Toivon tekstieni välittävän lukijoille iloa ja uskallusta kokeilla – kenties saapua maistelemaan viinejä kanssani tastingeihin tai järjestämään sellaisen kotona. Toivon myös auttavani lukijoitani löytämään viinistä jotain uutta itselleen mielekästä.